Suomalainen koulutus tunnetaan maailmanlaajuisesti. Koulumme aina alakouluista yliopistoihin ovat maailmanlaajuisissa vertailuissa varsin korkealla ja suomalaiset oppilaat ja opiskelijat saavat kansainvälisistä testeistä huipputuloksia. Miten suhteellisen pieni maamme, jossa koulut ovat pääsääntöisesti julkisia ja opiskelijoille maksuttomia, pitävät laadun korkealla tasaisesti vuodesta toiseen?

Muualla maailmassa on yleistä, että yksityiskouluja pidetään laadullisesti parempina, ja julkisissa laatua vähentää ennen kaikkea resurssipula. Suomessa koulut ovat kuitenkin samanarvoisia – kaikista kouluista eri alueilla tulee saada laadullisesti muita samaa astetta vastaava koulutus. Yksi selittävä tekijä on varmasti tarkkaan laadittu opetussuunnitelmamme. Myös se fakta, ettei varsinaisia yksityiskouluja ole, tarkoittaa että julkisten koulujen taso-odotusta on aina pidetty korkealla.

Ehkä tärkein tekijä on kuitenkin opetuksemme laatu. Toisin kuin monessa muussa maassa, on meillä lähes poikkeuksetta kaikilla opettajilla korkeakoulututkinto opetustasosta huolimatta. Opettajat tietävät siis perusteet oppimisesta ja pedagogiasta ja ymmärtävät mikä toimii ja mikä ei. Aineopettajilla on vankka tuntemus opettamastaan aiheesta ja tyypillisesti yliopisto-opinnot kyseisestä aineesta.

Opettajien eri tutkinnot

Suomessa opettajilla on lähes poikkeuksetta korkeakoulututkinto. Joissain tapauksissa, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja erilaisten opistojen opettajilla, tämä tarkoittaa ammattikorkeakoulututkintoa tai muuta alaan liittyvää koulutusta. Suurimmalla osalla opettajista on kuitenkin yliopistotutkinto, tarkemmin maisterin tutkinto. Aineenopettajilla on kyseisen aineen tutkinto ja lisäksi pedagogiikan perus- tai aineopinnot, jotka antavat opettajan työhön tarvittavaa kasvatuksellista ymmärrystä.

Alakoulun luokanopettajille on oma luokanopettajan koulutus. Heidän on työssään osattava eri aineista ja niiden opettamisesta laajat perusteet. Liikunnan ja liikunta-alan opettajilla sen sijaan on yleisesti liikuntatieteellinen tutkinto, johon on voitu liittää pedagogisia opintoja. Kielten opettajat ovat opettamansa kielen ja kulttuurin maistereita, jälleen pedagogisten opintojen kanssa. Ala- ja yläkoulujen ja toisen asteen koulujen opettajilta vaaditaan myös puhdas rikosrekisteri lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn.

Opettajan koulutusta ja eri aineopetusta tarjoavat yliopistot ympäri Suomen. Käytännössä Suomen yliopistot ovat samanarvoisia ja työelämässä arvostetaan opettajan koulutusta – oli se sitten hankittu Lapin yliopistosta tai Helsingistä. Ammattikorkeakouluissa on myös opettajuuteen suuntaavia ylempiä ammattikorkeakoululinjoja, joista saa myös maisterin tutkinnon. Osa näistä on suunnattu eri opetustehtävissä toimiville tai niihin suuntaaville, tai ammattikorkeakoulu tai opisto opetukseen suuntaaville aloitteleville ammattilaisille, joilla on jo jonkun verran työkokemusta ja alempi ammattikorkeakoulututkinto.

Opettajien korkea koulutus ja heidän tieto ja taito alaansa ja opettamiseen liittyen on varmasti yksi Suomen koulutuksen salaisuuksista. Joissakin maissa julkisissa kouluissa on vallan opettajapula, joka johtaa myös kouluttamattomien palkkauksen pakon edessä. Suomessa tällaista tilannetta ei ole, joskin sijaisuuksia tekee joissain tapauksissa myös opiskelijat tai muut uransa alulla olevat henkilöt.

Pääsyvaatimukset – kuka pääsee opiskelemaan opettajaksi

Päätyi opettajaksi sitten yliopiston tai ammattikorkeakoulun kautta, aineopettajaksi luokanopettajaksi tai rehtoriksi, täytyy ensin päästä opiskelemaan. Suomessa korkeakoulutukseen on verrattain tiukat sisäänpääsyvaatimukset ja paikkoja on opintolinjoittain rajoitetusti. Hakuprosessissa jää yleensä valtaosa hakijoista ilman opiskelupaikkaa.

Yleisesti koulutuspaikkaa hakiessa lasketaan ensin lukion tai ammattikoulun opintojen pisteet – mitä paremmat arvosanat opiskelijalla on, sen enemmän hän saa lähtöpisteitä hakuunsa. Näiden pisteiden lisäksi pidetään pääsykoe, johon yleensä on annettu ennakkomateriaalia, joko opiskeltavaa kirjallisuutta tai muuta aineistoa. Pääsykokeen aikana kysytään kysymyksiä ennakkomateriaalia ja kirjallisuutta koskien, sekä kokeessa on yleisempiä aineeseen liittyviä tehtäviä. Pääsykokeen tulos pisteinä ja todistuksesta saadut lähtöpisteet lasketaan yhteen. Yliopistoihin otetaan hakijoita myös pelkän pääsykokeen perusteella. Toisin sanottuna niilläkin, joilla on huonompi todistus, on mahdollisuus päästä opiskelemaan yliopistoon. Myös avoimen yliopiston opintoja ahkerasti suorittamalla on mahdollisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi.

Suomessa opettajan koulutus on korkealaatuista ja siitä kielivät myös sisäänpääsyvaatimukset ja kilpailu opintoihin hakiessa. Opettajat tekevät paljon töitä ammattiosaamisensa eteen, joka näkyy monina opiskeluvuosina ja jatkokouluttautumisella.